"Luntin sakista" Porin Kärpiksi

Porin Kärppien virallinen perustamiskokous pidettiin 20. maaliskuuta 1932, jolloin "monessa" yhteenhitsautunut "Luntin sakki" eli pääasiassa viidennen kaupunginosan nuorisoryhmä sai viralliset puitteet. Ensimmäinen puheenjohtaja oli E.Olkkonen, mutta toiminnan ydinhahmot löytyivät paljolti lyseon ja yhteislyseon lehtoreista A.Rydmanista ja I.Kautosta. Alkuvuosina seurassa pelattiin jalka-ja jääpalloa. Heti alusta asti pantiin pääpainoa junioritoiminnalle. Piirimestaruudet tulivat tutuksi ja jo vuonna 1939 Kärpät nousi jääpallon SM -sarjaan. Sotavuodet verottivat miehistöä melkoisesti ja pian edessä olikin putoaminen SM -sarjasta.

Vuonna 1945 koettiin seuraava nousu jääpallon korkeimmalle sarjatasolle. Samaan aikaan seuran lajivalikoimaan tuli koripallo, jossa myös naiset olivat innolla mukana. Parhaimmillaan naiset ylsivät jopa SM -sarjaan asti. Sitten vuonna 1948 oli taas putoamisen aika, mutta vastaavasti jalkapallon puolella seura ylsi aina SPL:n  A -nuorten mestariksi saakka. Talvella 1949 merkittiin saavutukseksi A -nuorten jääpallon SM -hopea. Samaan aikaan seura otti toimintaansa myös jääkiekon. Vuonna 1951 seura nousi taas jääpallon SM -sarjaan, nyt vain vuodeksi. Samassa jääkiekko alkoi vetämään pelaajia joukkueeseen ja joukkue nousikin vuonna 1953 jääkiekon Suomisarjaan. Jääpalloakin pelattiin vielä samaan aikaan, mutta sen suosio oli jo hiipumaan päin. Jalkapallon puolella seura toimi pääasiassa maakuntasarjassa.

Kärpät tunnettiin sekä 1940 -että 1950 luvulla vahvasta juniorityöstään. Se voitti useaan otteeseen jalkapallossa oman sarjansa poikatoimintakilpailun ja jopa valtakunnallisen kokonaiskilpailunkin, josta palkintona seuran 16 -vuotiaat edustivat Suomea Köpenhaminan suuressa turnauksessa 1951. Lisäksi valtakunnalliset mitalit eri lajeissa osoittivat seuran juniorivoimaa. Mainittakoon myös, että Porin lyseo 1950 -luvun loppupuolella voitetuissa kahdessa oppikoulujen jalkapallo -cupeissa valtaosa pelaajista oli Kärppien pelaajia.

Kärpät yhdistyi Karhuiksi, Karhut edelleen Ässiksi

Vuonna 1959 käytiin yhdistymisneuvottelut Porin Palloilijoiden kanssa ja tuloksena syntyi Porin Karhut. Karhut otti jääkiekossa yhden Suomen mestaruuden ennen yhdistymistään, niin ikään yhden mestaruuden ottaneeseen RU -38:aan 1960 -luvun puolivälissä. Näin syntyi Porin Ässät, mutta se on sitten jo muuta historiaa. Todettakoon kuitenkin, että "kärppiä" ovat olleet sellaiset urheiluvaikuttajat kuin Tauno Hakala, Antero Lartola ja Heikki Harell (jalkapallo) sekä Lasse ja Antti Heikkilä, Esko Paltanen, Seppo Nyström ja Jaakko Honkanen (jääkiekko). Oikea peruskärppä, edesmennyt,  Erkki Lehtonen palkittiin  Pori -palkinnolla monipuolisista urheiluelämän ansioistaan. Vaikka Kärppien kilpailutoiminta siirtyi muualle, ei seuraa koskaan lopetettu. "Vanhat Kärpät"pitivät yhteyttä,kokoontuivat säännöllisen epäsäännöllisesti ja rupesivat 1980 -luvun alussa kuntopalloilemaankin. Myös vuosina 1972, 1982 ja 1992 pidetyt juhlatilaisuudet olivat menestyksiä.

Kaukalopallo astuu kuvaan heti 1990 -luvun alussa

1990
Jo muutaman vuoden ajan oli joukko porilaisia aktiiviuransa lopettaneita Ässien pelaajia ja junioreita harrastanut kaukalopalloa Club -20 nimisen seuran suojissa. Joukkueen puuhamiehenä hääri Kalevi Ketonen, joka oli yksi Porin Kärppien uuden tulemisen peruspilareita. Kalevin johdolla seura pelasi lähinnä puulaakipelejä ja turnauksia. Kaukalopallon yleistyessä Suomessa, eivät Clubilaiset empineet lähteä pelaamaan valtakunnan sarjoihin, nyt jo Kärppälogo paidassaan. Kärpät aloitti siis Suomen Kaukalopalloliiton alaisessa I -divisioonassa.

1998
Porin Kärppien pitkä kujajuoksu kaukalopallon 1. divisioonassa päättyi lopulta kaudella 97-98. Joukkue varmisti nousunsa kukistamalla RC Lahden vieraissa 8-7. Kärpät oli ottelussa koko ajan niskan päällä, johtaen parhaimmillaan 4-1 ja 7-4. Kärppien sankari oli viiden maalin Mika Riepponen. Muut maalit merkittiin kahdesti Vesa-Matti Myllyniemelle ja kerran Petri Koskenkannolle. Historiallinen valmentaja nousussa oli Juha Lehtonen.

2003
Porin Kärppien liigahistorian ensimmäinen mitali oli totta kaudella 2002-2003. Joukkueen valmentajana toiminut Antero Kivelä siivitti joukkueensa tähän hienoon saavutukseen. Loppuottelussa oli Bewe vielä tällä kertaa liian kova,mutta parempaa oli luvassa jo seuraavalla kaudella.

2004-2005-2006
"Tämä on kyllä paras kaukalopallojoukkue, jota olen valmentanut" tokaisi ensimmäisen kauden ja heti kultamitalin seuralle valmentanut Jari Härkälä. Härkälän aisaparina ensimmäisessä mestaruudessa oli Pasi Järvelin. Porilaisjoukkueen sankariksi kohosi viimeisessä ottelussa Mika Ahonkivi, joka iski kaksi tärkeää maalia Bewe Sportin verkkoon. Porin kolmatta finaaliottelua seurasi liigan ennätysyleisö 4983.
Seuraavana vuonna Jari Härkälä jatkoi valmentaja yhdessä Kimmo Rosnellin kanssa. Lopputulos oli taas kultainen ja toinen viiri sai kunnian nousta Isomäen jäähallin kattoon. Finaalivastustajana oli tuttu Bewe Sport, joka kaatui ratkaisevassa ottelussa Nordenskiöldin jäähallissa lukemin 7-12.
Kolmannen peräkkäisen kullan Porin Kärpät nappasi seuraavana vuonna. Härkälän triplaa seurasi lähimpänä edelleen Kimmo Rosnell. Kärpät sai finaaliin parikseen nyt RB -Oulun, joka yllätti koko kaukalopalloväen pirteillä esityksillään. Kärpille se ei kuitenkaan voinut mitään, vaan porilaiset olivat puhtaasti 4-0 otteluvoitoin parempia.

2007
Tähän vuoteen päättynyt viime kausi toi seuralle sen toisen hopean. Bewe Sport ei ollut yllätettävissä ja se hallitsikin finaalipelejä selvästi. Joukkue ei oikein syttynyt Kari Syväsalmen ja pelaajavalmentajana toimineen Marko Stenin alaisuudessa. Kärppien kolmen kullan katkeamaton ketju katkesi suoraan kolmessa ottelussa. 2000-luvulla seura on kuitenkin osoittanut, että se on toinen kahdesta kovasta valtakunnan kaukisjoukkueista yhdessä Bewe Sportin kanssa. Joukkueen työskentely niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin riittää osoittamaan, että amatööriurheilusta huolimatta toiminta on ammattimaista.

2008
Kaudella 2007-2008 joukkueen sijoitus jäi huonommaksi sitten viiteen vuoteen. Joukkue putosi jo puolivälierissä RB-Oululle ja kausi loppui tylysti jo  helmikuun puolessa välissä. Viides tila sarjassa kertoi sen tosiasian, ettei joukkue ollut koko kaudella yhtenäinen. Joukkueen valmennus Marko Stenin ja Joacim Eklundin osalta ei onnistunut toivotulla. Alkavalla kaudella miehet ovatkin "oikealla" puolella kaukaloa,kun he palasivat takaisin Kärppien puolustukseen.

2009
Porin Kärpät sai uuteen kauteen uuden valmennuskaksikon, kun edelliskauden valmentajat Marko Sten ja Joacim Eklund palasivat pelaajapuolelle kaukaloon. Kärpät hankki vastuuvalmentajaksi ässätaustaisen Marko Högermanin ja kakkosvalmentajan paikan otti polvivaivoista kärsinyt Vesa-Matti Myllyniemi. Parivaljakon yhteistyö tuotti parhaan mahdollisen tuloksen. Seuran neljäs Suomen mestaruus tuli puhtaalla 3-0 otteluvoitolla Bewe Sportista. Joukkue pelasi tasaisen varmasti koko kauden, vaikka runkosarjan voitto karkasikin viime kierroksilla.

2010
Joukkue pelasi koko kauden tasaisesti ja hävisi runkosarjassa ainoastaan Bewelle. Joukkueet kohtasivatkin perinteisesti finaaleissa, joissa helsinkiläiset olivat 3-1 otteluvoitoin parempia. Joukkueen käskyttäjinä toimivat edelliskauden tapaan Marko Högerman ja Vesa-Matti Myllyniemi. Hopeinen mitali oli seuran kolmas.

Suomen Mestari vuosina 2004, 2005, 2006, 2009

Kaukapalloliigan mitalistit 1990-2009